Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus. Lisäksi pesänselvitysvaiheessa on maksettu vainajan velat ja selvitetty mahdolliset testamentin saajat. Kun pesän varallisuustilanne ja perintöön oikeutetut henkilöt on näin saatu selvitettyä, voidaan suorittaa perinnönjako. Tässä artikkelissa tarkastellaankin, miten perinnönjako käytännössä toteutetaan ja mitä se pitää sisällään.
Pesänselvityksen ja omaisuuden osituksen jälkeen jokaisella pesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Perinnönjako on mahdollista tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensinnäkin perinnönjako voidaan toteuttaa sopimusjakona. Tämä on lähtökohtana perinnönjaossa. Sopimusjakoa käytetäänkin silloin, kun pesän osakkaat pystyvät yhdessä sopimaan, miten perintö jaetaan pesän osakkaiden kesken. Edellytyksenä sopimusjaolle on kuitenkin se, että kaikki pesän osakkaat ovat yksimielisiä jaon sisällöstä. Sopimusjaossa pesän osakkaat huolehtivat yhdessä perinnönjaosta kokonaisuudessaan, ilman ulkopuolisia toimijoita.
Jos sopimusjakoa ei pystytä tekemään, on toisena vaihtoehtona toimitusjako. Toimitusjaossa perinnönjaon suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Pesänjakajan määräämistä voi hakea kuka tahansa pesän osakas. Myös tilanteissa, joissa jonkun pesän osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu, on pääsääntönä pesänjakajan käyttäminen. Pesänjakajaa haetaan yleensä tilanteissa, joissa pesän osakkaat eivät pysty yhteisymmärryksessä jakamaan pesää.
Itse perinnönjako voidaan hahmottaa kaksiosaiseksi. Oli kyse sitten sopimusjaosta tai toimitusjaosta, ensiksi jaossa määritellään pesän osakkaan jako-osuus perinnöstä. Jako-osuudella tarkoitetaan sitä, kuinka suuren osuuden osakas prosentuaalisesti pesästä saa sekä paljon tämä osuus on käytännössä rahallisesti. Kun jako-osuudet on selvitetty, voidaan perintö jakaa konkreettisesti; eli perintö jaetaan reaalisesti.
Perinnön reaalisessa jakamisessa on kyse siitä, että pesän sisällöstä määritetään konkreettisesti pesän osakkaalle hänelle kuuluva osa, esimerkiksi rahaa, kiinteistö taikka arvoesineitä. Mikäli pesän osakkaat ovat onnistuneet tekemään sopimusjaon, he ovat näin ollen päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten pesän omaisuus jaetaan osakkaiden kesken.
Aina ei kuitenkaan päästä sopimusjakoon ja siten yhteisymmärrykseen pesän omaisuuden jakamisesta. Näissä tilanteissa pesänjakajan tulee suorittaa pesän omaisuuden jakaminen. Perintökaari lähtee näissä tilanteissa siitä, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin selvää on, ettei tämä käytännössä aina onnistu; eihän esimerkiksi arvotaulua voida jakaa kaikkien kesken. Samoin kiinteistöjen ja asuntojen osalta joudutaan pohtimaan järkeviä jakoja. Näiden osalta tulee lisäksi ottaa huomioon jakoa tehdessä lesken oikeus jäädä asumaan hänen ja vainajan yhteiseen asuntoon.
Tällainen omaisuus, jota ei ole mahdollista jakaa osiin taikka erotella, tuleekin jakaa yhdessä osassa. Joskus tilanne on kuitenkin niin haastava, ettei järkevää ratkaisua löydetä. Näissä tilanteissa pesänjakaja voi hakea oikeudelta lupaa myydä osuus pesän omaisuudesta taikka tarvittaessa pyytää lupaa koko pesän omaisuuden myymiseksi. Omaisuuden myymisellä pyritään näin saamaan pesän omaisuus jaettua mielekkäällä tavalla osakkaiden kesken. Lisäksi on huomattava, että perintökaaressa on omat säännöksensä maatilojen jakamista maatilojen erityislaatuisesta luonteestaan johtuen.
Lopuksi on vielä syytä tuoda ilmi lyhyesti yleisiä käytännön asioita perinnönjakamiseen liittyen. Ensinnäkin pesänjakaja määrää perinnönjaon ajan ja paikan sekä kutsuu osakkaat tähän perinnönjakotilaisuuteen. Ensisijaisesti pyritään löytämään sopimusjako, mutta jos siihen ei päästä toteutetaan pesänjakajan toimesta toimitusjako. Kun perintö on näin saatu jaettua, tulee siitä vielä tehdä jakokirja. Jakokirjasta ilmenee, miten perintö on jaettu osakkaiden kesken. Jakokirjan laatimisen jälkeen perinnönjako pystytän saattamaan päätökseen, kun reaalinen perinnönjako voidaan toteuttaa. Vaikka reaalinen perinnönjako olisikin saatu suoritettua, on osakkaan vielä mahdollista moittia perinnönjakoa. Tämä on tehtävä kuuden kuukauden kuluttua jaon toimittamisesta. Jos kukaan ei moiti perinnönjakoa tässä ajassa, on perinnönjako saatettu päätökseen.
Perintöoikeuteen liittyvissä asioissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Leski ei peri puolisoaan, jos heillä on lapsia eli rintaperillisiä. Vainajan lapset ovat aina perillisasemassa. Perittävä voi kuitenkin tehdä testamentin puolisonsa hyväksi, jolloin leski perii sen perusteella. Avio-oikeuden kautta leskellä on kuitenkin oikeus puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen vaikka perintöoikeutta ei olisikaan.
Mikäli vainajalla ei ole testamenttia jaetaan omaisuus perimysjärjestyksen mukaan, jolloin perillisillä täytyy olla vahvistettu sukulaisuussuhde perittävään. Jos vainajalla ei ole perillisiä hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle.
Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta.
Testamentilla vainaja on määrännyt miten haluaa perintönsä jaettavaksi, jonka mukaisesti perintö jaetaan otettaessa kuitenkin huomioon rintaperillisten oikeus perinnön lakiosaan. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota he voivat vaatia, jos heidät sivuutetaan testamentissa.
Perinnönjakokirja ei ole sama asia kuin perukirja. Perukirjan tarkoituksena on helpottaa kuolinpesän selvitystä. Perukirjasta ilmenee tiedot perittävästä, kuolinpesän omaisuudesta ja veloista sekä pesän osakkaat. Perukirjan tulee lisäksi sisältää asiakirjat, joilla on vaikutusta toimitettavaan ositukseen ja jakoon. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi testamentti ja avioehtosopimus. Perukirjan pohjalta tehdään perinnönjako. Perinnönjakokirjaan kirjataan, miten perinnönjako on konkreettisesti toteutettu.
Kyllä, perinnönjakokirjasta täytyy toimittaa kopio Verohallintoon.
